Minna Aittasalo: Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, energiaa on vain rajallisesti ja ilmasto-ongelmat lisääntyvät. Tuoreen kanadalaisen tutkimuskatsauksen perusteella sähköpyöräilystä (pedal assist e-biking) voisi olla apua kaikkiin näihin pulmiin. Sähköpyöräilyn edistämiseen tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia linjauksia, hallinnonalat ylittävää paikallista yhteistyötä, infrastruktuurin muutoksia ja hyvin suunniteltuja yhteiskäyttöjärjestelmiä. Tutkimuskatsauksen mukaan sähköpyöräily voi… …säästää […]
Ajankohtaista
Linda Emilia Karjalainen: Liikennesektorin kestävyysmurrosta havitellaan etenkin kaupungeissa, joissa osaaminen, suuret ihmismassat ja haasteet kohtaavat. Kaupunkikohtaiset liikennekehitystä ohjaavat poliittiset tavoitteet ja niihin linkittyvät toimenpiteet eivät kuitenkaan edusta kestävää kehitystä kokonaisvaltaisesti. Pohjimmaisena tarkoituksena olisi kattaa ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät monimuotoisesti ja tasapuolisesti. Samalla liikennejärjestelmää tulisi kehittää ihmisten ehdoilla autojen sijaan. […]
Ira Ahokas, Pauliina Husu, Henna Leino, Riikka Saarimaa & Jaakko Saarinen: Turussa on ryhdytty toimeen lasten ja nuorten liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Kaupungin tavoitteena on tarjota kaikille lapsille yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa riippumatta yksilöiden erilaisista lähtökohdista ja taustoista. Osana Turun kaupungin harrastamisen kehittämistä toteutettiin harrastussetelipilotti viiden turkulaiskoulun vitosluokkalaisille. Interventiotutkimus osoitti, […]
Katariina Kiviluoto: Loppukeväästä 2020 toteutetussa Delfoi-kyselyssä pureuduttiin kävelyn ja pyöräilyn tulevaisuuksiin. Kerätyn aineiston pohjalta laadittiin viisi skenaariota, joissa eri kulkumuotojen osuudet vaihtelevat. Skenaarioita voidaan käyttää esimerkiksi päätöksenteon tukena tai käytännön liikennejärjestelmätyötä suunniteltaessa. Kyselyyn vastasi 30 liikkumisen asiantuntijaa. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen on yksi kestävän kaupunkikehityksen rakennuspalikoista. Muutos kohti kestävämpää […]
Ira Ahokas: Liian vähäinen liikkuminen rapauttaa sekä yksilön hyvinvointia että yhteiskuntamme kestävyyttä. Haaste on niin kompleksinen, että tarvitsemme kaikki eri sektorit mukaan edistämään laajaa suunnitteluparadigman muutosta, jossa niin tuotteet, palvelut kuin ympäristö tukevat erityisesti niiden henkilöiden tapaa olla aktiivisia, joille liikunnallisuus ei ole vakiintunut elämäntapa. Edistämistyöhön tarvitaan vahvasti mukaan myös […]
Leila Hurmerinta, Birgitta Sandberg, Henna Sundqvist-Andberg, Anu Tuominen & Johannes Mesimäki: Sähköskuuttien myötä on rakentunut uudenlainen mikroliikkumisen ekosysteemi: vuodesta 2018 yritykset ovat Suomessa tarjonneet kestävää liikkumispalvelua kuluttajille kaupunkien infra-alustalla. Skuutit ovat kuitenkin myös haastaneet kaupunkiekosysteemin: kaupunkien, skuuttiyritysten ja kuluttajien tarpeet ja toiveet eivät aina mene yksiin, ja se mikä on […]
STYLE oli näkyvästi mukana Turussa 15.–17. kesäkuuta 2022 järjestetyssä tulevaisuuskonferenssissa ’Planetary Futures of Health and Wellbeing’. Konferenssin järjestivät Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia ja se keräsi kesäiseen Turkuun yhteensä 305 terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijaa, tulevaisuudentutkijaa, opiskelijaa sekä muuten aiheesta kiinnostunutta. Osallistujia tällä hybridi-tapahtumalla oli yhteensä 27 eri maasta. […]
Päivi Kolu Sairauspoissaolot aiheuttavat vuosittain merkittävät kustannukset sekä työnantajalle että yhteiskunnalle. Suomen suurimman työeläkevakuuttajan Kevan laskelmien mukaan kunta-alan sairauspoissaoloista aiheutui viime vuonna noin 93 miljoonan euron kustannukset. Hyvän kestävyyskunnon on todettu olevan yhteydessä vähäisempään sairauspoissaolojen määrään. Tuoreessa tutkimustuloksessa on rohkaisevaa se, että työntekijällä itsellään on mahdollisuus kestävyyskuntoaan kohottamalla edistää työkykyään […]
> Lue Kestävä ja uudistuva yhteiskunta White Paper täältä > Kestävä ja uudistuva yhteiskunta White Paper mobiiliversio Julkaisutilaisuus järjestettiin Tiedekulmassa Helsingissä to 25.8. Aika: Torstai 25.8.2022 klo 10–12 Paikka: Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kestävän ja uudistuvan yhteiskunnan näkökulmista ja ratkaisun avaimista! Ilmastonmuutos, työelämän murros ja geopoliittiset konfliktit. […]
Johannes Mesimäki Kestävien kulkutapojen osuutta pyritään kasvattamaan ympäri maailmaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja tähän pyrkivät strategiat nojaavat usein jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen. Suomessa valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on kasvattaa kävely- ja pyöräilymatkoja 30 % vuoteen 2030 mennessä (LVM, 2018). Lisäksi monella kunnalla on oma kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmansa. Kestäviä […]
Päivi Kolu Liiallinen paikallaanolo lisää useiden kansansairauksien riskiä ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia. Paikallaanolon pienelläkin katkaisemisella on siten suuri merkitys. Liikemittarilla mitattuna suomalaiset aikuiset viettävät paikallaan eli istuvat tai makaavat keskimäärin kahdeksan tuntia valveillaoloajastaan. Loput valveillaolosta kuluu seisomiseen sekä eri tehoilla tapahtuvaan liikkumiseen. Vietämme siis yli puolet (60 %) valveillaoloajastamme paikallaan. […]
Jari Lyytimäki & Matti Tainio Ihminen on evoluutiossa luotu liikkumaan päivällä. Olemme päiväaktiivisia nisäkkäitä, sopeutuneita havainnoimaan ja liikkumaan voimakkaassa auringonvalossa ja sulkemaan silmämme yöksi. Valo mahdollistaa ihmiselle täysipainoisen fyysisen aktiivisuuden, kun taas yöaikainen pimeys rytmittää, rauhoittaa ja pysäyttää. Lepo luontaisessa pimeydessä on ihmiselle yhtä tärkeää kuin toimeliaisuus päivänvalossa. Urbanisoituvassa maailmassa […]
Kasvun rajat, ilmastohätätila ja kuudes joukkosukupuutto ovat asioita, joilta kenenkään ei pitäisi sulkea silmiään. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi tarvitaan kestävyysmurrosta, jolta kukaan ei voi välttyä ja johon jokainen voi osallistua. Aktiivisen politiikan ja kansalaistoiminnan avulla murros voidaan muuttaa myönteiseksi mahdollisuudeksi. Tervetuloa Senja Laakson ja Riikka Aron toimittaman Planeetan kokoinen arki […]
Tommi Vasankari Suomi on yksi niistä harvoista maista, jossa lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten fyysisen kunnon tilaa seurataan kansallisesti useammalla tutkimuksella. Jo 1970-luvulta asti varusmiespalveluksen aloittajien fyysistä kuntoa on seurattu vuosittain. Oppivelvollisuusikäisistä 5- ja 8-luokkalaisten fyysistä toimintakykyä on puolestaan mitattu vuosittain MOVE!-mittauksilla. Miltä nuorten ja nuorten aikuisten fyysinen kunto […]
STYLE on mukana ensi kesänä järjestettävässä tulevaisuuskonferenssissa ’Planetary Futures of Health and Wellbeing’. Tapahtuma järjestetään 15.–17.6. Turussa, mutta myös verkko-osallistuminen on mahdollista. Järjestämme tilaisuudessa oman työpajan teemalla ’Mental time travel towards more physically active lifestyles’. Työpaja muodostuu kahdesta osasta, joista ensimmäisessä kuulemme tutkijoidemme viimeisimmistä tutkimustuloksista. Työpajan jälkimmäisessä osassa visioimme yhdessä tulevaisuuden aktiivisia elämäntapoja: teemme […]
Jonne Silonsaari Suomalaislapsilla menee hyvin pyöräilyn suhteen. Paremmin ei oikeastaan voisi mennä verrattuna mihin tahansa muuhun maailman maahan. Pyöräilyn edistämisen parissa toimivat voivat siis irrottaa kädet ohjaustangosta, nojata taakse ja antaa rullata? Miksi kuitenkin meilläkin esimerkiksi harrastuskyyditseminen ja muut autovanhemmuuden käytänteet elävät niin vahvoina? STYLEn Jyväskylän osahankkeessa on tarkasteltu lasten […]
Ira Ahokas Harrastusseteliä on käytetty muutamissa maissa aktivoimaan lasten ja nuorten liikuntaa ja muuta harrastustoimintaa, mutta niiden vaikuttavuudesta on vielä vähän näyttöä. STYLE-hankkeessa tartumme tähän kysymykseen selvittämällä Turussa toteutettavassa interventiotutkimuksessa, miten harrastusseteli aktivoi lapsia ja edistää heidän hyvinvointiaan. Joulukuussa 2021 julkaistiin huolestuttavia tietoja lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn Move!-mittausten tuloksista. […]
Birgitta Sandberg & Leila Hurmerinta Viime vuosien aikana olemme haastatelleet Tampereella eri työpaikkojen (Sammon koulu, Kalevan Prisma-keskus ja Kaupin kampuksen alue) henkilöitä heidän näkemyksistään raitiotien vaikutuksesta arkiliikkumiseen. Sammon koululla ja Kalevan Prisma-keskuksessa teimme haastattelut raitiotien rakentamisvaiheessa syksyllä 2019. Raitiotie ei tässä vaiheessa herättänyt haastatelluissa erityisiä tunteita. Pääsääntöisesti mieliala oli, että […]