Päivi Kolu:
UKK-instituutin julkaisemalla laskurilla on mahdollista selvittää, mikä on liikkumattomuuden ja paikallaanolon osuus kansansairauksien kustannuksista koko Suomessa, hyvinvointialueella tai yksittäisessä kunnassa. Laskurilla voi lisäksi tarkastella hyvinvointialueelle muodostuvia sairausryhmittäisiä kustannuksia ja kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat.
Laskuri huomioi kuntien ja hyvinvointialueiden erityispiirteet
UKK-instituutti on arvioinut, että liikkumattomuudesta eli suositusta vähäisemmästä kestävyysliikunnan määrästä aiheutuvat kansansairauksien kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 1,4 miljardia euroa. Laskelmissa on huomioitu sekä terveyspalveluiden käytöstä että työn tuottavuuden heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset, kuten sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaiset kuolemat. Liikkumattomuuden lisäksi päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain lähes 1,6 miljardin euron kustannukset.
Kansansairauksista ja ennenaikaisista kuolemista aiheutuneet terveydenhuollon kustannukset ja työn tuottavuuden menetykset eivät kuitenkaan jakaudu maassamme tasaisesti, koska kunnat ja hyvinvointialueet eroavat toisistaan väestön sairastavuudessa ja asukasmäärissä. Kustannuslaskurissa on huomioitu liikkumattomuuden ja paikallaanolon osuus väestössä, liikkumattomuuden ja paikallaanolon riski kansansairauksien ja ennenaikaisen kuoleman osalta, sairausryhmittäiset kustannukset, kunnan väkiluku ja vuosien 2017–2019 sairausryhmittäinen sairastavuusindeksi. Kustannukset on päivitetty vuoden 2021 hintatasoon.
Laskuri on konkreettinen terveys- ja liikuntapolitiikan työkalu
Kustannuslaskuri auttaa arvioimaan liikkumisen edistämistoimien taloudellisia hyötyjä suhteessa kansansairauksista aiheutuneisiin kustannuksiin. Laskuri näyttää liikkumattomuudesta ja paikallaanolosta aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset koko Suomessa, hyvinvointialueittain ja kunnittain. Kustannuslaskurin mukaan esimerkiksi väestön liikkumattomien osuuden vähentyminen 76 prosentista 50 prosenttiin toisi yhteiskunnalle noin 340 miljoonan euron säästöt vuodessa vähentyneiden kansansairauksien kustannusten ansioista. Kustannuslaskuri erittelee lisäksi hyvinvointialueille liikkumattomuudesta ja paikallaanolosta muodostuvien kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä lievän ja keskivaikean masennuksen kustannukset.
> Tutustu laskurin perustana käytettyyn artikkeliin
Päivi Kolu
Tutkija, TtM, fysioterapeutti
UKK-instituutti
Kuvituskuva: Unsplash.com