Kävelyn ja pyöräilyn skenaarioita vuodelle 2030

Katariina Kiviluoto:

Loppukeväästä 2020 toteutetussa Delfoi-kyselyssä pureuduttiin kävelyn ja pyöräilyn tulevaisuuksiin. Kerätyn aineiston pohjalta laadittiin viisi skenaariota, joissa eri kulkumuotojen osuudet vaihtelevat. Skenaarioita voidaan käyttää esimerkiksi päätöksenteon tukena tai käytännön liikennejärjestelmätyötä suunniteltaessa. Kyselyyn vastasi 30 liikkumisen asiantuntijaa.

Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääminen on yksi kestävän kaupunkikehityksen rakennuspalikoista. Muutos kohti kestävämpää liikennekulttuuria edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia kaupunkirakenteeseen, jotta kävely ja pyöräily valtavirtaistuvat osaksi jokapäiväistä liikkumista.

Toteutimme keväällä 2020 Delfoi-kyselyn, jossa kartoitimme asiantuntijoiden näkemyksiä kävelyn ja pyöräilyn tulevaisuudesta sekä niistä haasteista ja draivereista, joita asiantuntijat nostivat esiin näiden kulkumuotojen edistämiskeinoihin liittyen. Kysely toteutettiin eDelfoi-alustalla ja siihen vastasi 30 liikenteen ja kestävän liikkumisen asiantuntijaa. Kyselyaineisto analysoitiin ns. mixed methods -lähestymistavalla, ja analyysin perusteella rakennettiin viisi skenaariota kestävän liikkumisen tulevaisuudesta vuonna 2030.    

Tulevaisuuden liikkuminen viidessä eri skenaariossa

Business as usual plus -skenaariossa kaupunkirakenne ja poliittinen päätöksenteko tukevat yksityisautoilua. Rajalliset resurssit suunnataan pääasiassa autoliikennettä tukeviin ratkaisuihin. Kävely ja pyöräily on helppoa isommissa kaupungeissa, muttei juuri muualla. Uudet entistä edullisemmat sähköautot houkuttelevat uusia ihmisiä autoilun pariin. 

Bussiliikenteen rappioksi nimetyssä skenaariossa ihmiset eivät jaksa innostua ahtaissa ruuhkabusseissa istumisesta, vaan valitsevat mieluummin muita kulkumuotoja arkimatkoilleen. Julkisen talouden säästökuuri ja entistä tiukemmat ilmastovaateet ovat ajaneet kaupungit tiukkaan priorisointiin ja yhä useampi kaupunki on päätynyt paikallisjunaratkaisuihin bussiliikenteen uudistamisen sijaan. Yhä useampi liikkuu paikallisjuna-asemille myös kävellen tai pyörällä.

Kävelyn ja pyöräilyn aikakausi -skenaariossa kävelyn ja pyöräilyn osuuden selkeä kasvu johtuu pitkälti tiukemmista ilmastotoimista, selkeästä valtakunnallisesta kestävän liikenteen strategiasta sekä vahvasta poliittisesta mandaatista edistää kestäviä kulkumuotoja. Jopa yksityisautoiluun uskalletaan puuttua, eikä kaupunkisuunnittelua enää tehdä yksinomaan autoilijoiden näkökulmasta. Yhä useammasta kaupungista löytyy autottomia alueita sekä kävelykatuja. Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt tunnistetaan laajasti ja yhä useampi löytää itsensä säännöllisesti kävelemästä tai pyörän selästä.

Joukkoliikenteen kultakaudeksi nimettyä skenaariota leimaa vahva tarve laskea liikenteestä koituvia päästöjä suunnittelemalla mahdollisimman kattava ja hyvin toimiva joukkoliikennejärjestelmä. Erilaisten kulkumuotojen yhdistäminen liikkumisketjuiksi on arkipäivää ja kaikille taataan yhtäläinen oikeus sujuvaan liikkumiseen. Tarjolla on erilaisiin tarpeisiin soveltuvia räätälöityjä liikkumisvaihtoehtoja ja liikennesuunnitteluratkaisuilla pyritään tukemaan kestävien liikennemuotojen valintaa.

Autokeskeinen elämäntapa -skenaariossa kestävät kulkumuodot jäävät yksityisautoilun jalkoihin. Poliittinen tahto, julkinen mielipide ja autoteknologian nopea kehitys ruokkivat autokeskeistä elämäntapaa. Autoilu on kansalaisoikeus, eikä yksityisautoilun rajoittamista voi ajatella edes tiiviillä kaupunkialueilla, joissa lyhyet etäisyydet mahdollistaisivat kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattamisen. Lasten pyöräilytaidot ovat rapautumassa, eikä taitojen kasvattamiselle tahdo enää löytyä sopivia paikkoja.

Kävelyn ja pyöräilyn skenaariot päätöksenteon tukena

Skenaariot osoittavat, että kulkutapavalintojen taustalla on monella eri yhteiskunnan tasolla tapahtuvia kehityskulkuja. Muutos edellyttää paitsi yksilön tasolla tapahtuvia valintoja myös vahvaa poliittista tahtoa sekä koordinoitua yhteistyötä. Skenaariot voi ajatella eräänlaisina ajatuskuplina, joiden avulla voi pohtia erilaisten toimenpiteiden ja mahdollisten ratkaisujen yhteisvaikutuksia.  

Katariina Kiviluoto
Erityisasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu
Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto

Lue lisää:

Kiviluoto, Katariina – Tapio, Petri – Tuominen, Anu – Lyytimäki, Jari – Ahokas, Ira – Silonsaari, Jonne & Schwanen, Tim (2022) Towards sustainable mobility – Transformative scenarios for 2034. Transportation Research Interdisciplinary Perspectives, Vol. 16, 2022, 100690.


Kuvituskuva: Nick Page, Unsplash

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajatus aiheesta “Kävelyn ja pyöräilyn skenaarioita vuodelle 2030”