Minna Aittasalo:
Henkilökohtaiset motiivit ja niiden merkitys autoilun vähentämisessä
Henkilöautolla kulkeminen vähentää fyysistä aktiivisuutta ja on haitaksi ilmastolle. Tuoreessa tutkimuskatsauksessa selvitettiin auton omistamisen ja käytön henkilökohtaisia motiiveja sekä sitä, miten niitä voisi hyödyntää autoilun vähentämisessä. Tulokset osoittivat, että henkilöauton omistamisen vähentämiseksi on tärkeintä selvittää autottomuuden syitä. Tarkastelun keskiöön tulee tällöin ottaa taloudet, joissa ei ole autoa.
Henkilöauton käytön vähentäminen on monimutkaisempaa, koska ihmisillä on niin erilaisia henkilökohtaisia motiiveja käyttää autoa. Lisäksi vähentämisessä on otettava huomioon myös muut kuin henkilökohtaiset motiivit, kuten asuinpaikka ja rakennettu ympäristö.
Taustaa
Henkilöauton käyttö tulee kalliiksi autoilijalle ja yhteiskunnalle. Autoilu muun muassa heikentää terveyttä, aiheuttaa aikaa vieviä liikenneruuhkia ja lisää kasvihuonepäästöjä. Silti valtaosa matkoista tehdään henkilöautolla jopa pyöräilykulttuurin mallimaissa. Autoilun vähentämisen kannalta onkin tärkeää ymmärtää auton omistamiseen ja käyttöön (tässä autoilu) liittyviä motiiveja. Erityisesti henkilökohtaisia motiiveja koskeva tieto on vielä puutteellista. Tässä systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa vedetään yhteen aiempien tutkimusten tuloksia autoilun henkilökohtaisista motiiveista sekä pohditaan niiden merkitystä autoilun vähentämisessä.
Menetelmät
Kirjallisuushaku tuotti aluksi 2 277 tutkimusartikkelia, joista jäi jäljelle eri vaiheiden jälkeen yhteensä 56 artikkelia. Suurin osa niiden aineistoista oli kerätty läntisestä Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta. Valtaosa tutkimuksista oli määrällisiä, vain 16 artikkelissa henkilökohtaisia motiiveja oli tarkasteltu laadullisesti. Määrällisissä tutkimuksissa aineiston koko vaihteli 200 ja 3 000 vastaajan välillä, laadullisten tutkimusten osallistujamäärä oli 20–50. Määrällisistä tutkimuksista peräti 13 kohdistui yliopisto-opiskelijoihin eli nuoriin aikuisiin.
Tulokset
Artikkeleista tunnistettiin viisi yleisintä autoiluun liittyvää henkilökohtaista motiivia. Niitä olivat esiintymisosuuden mukaisesti
- välineelliset ja autonomiset motiivit (82 %)
- tunnepitoiset motiivit (38 %)
- statussymboliset motiivit (59 %)
- sosiaalisten normien motiivit (30 %)
- ympäristölliset motiivit (41 %).
Välineellisillä ja autonomisilla motiiveilla tarkoitettiin esimerkiksi autoilun synnyttämää vapauden ja mukavuuden tunnetta, tunnepitoisilla motiiveilla esimerkiksi positiivisia autoilukokemuksia, statussymbolisilla motiiveilla esimerkiksi autoilun tuomaa sosiaalista statusta, sosiaalisten normien motiiveilla esimerkiksi autoilun sosiaalista hyväksyttävyyttä ja ympäristöllisillä motiiveilla esimerkiksi autoilun ympäristövaikutuksia.
Soveltaminen käytäntöön
Tunnistamisen jälkeen katsauksessa tuotettiin malli motiivien kytköksistä toisiinsa ja autoiluun. Malli osoitti, että autoilu on kompleksinen ilmiö, johon vaikuttavat monenlaiset henkilökohtaiset motiivit monimutkaisesti toisiinsa kytkeytyneinä. Vahvimpia näyttivät kuitenkin olevan välineelliset ja autonomiset sekä statussymboliset motiivit.
Kun kirjoittajat pohtivat autoilun vähentämisen politiikkatoimia, he erottelivat henkilöauton omistamisen ja käytön. Omistamisen vähentämisessä tärkeintä on heidän mielestään tarkastella autottomia talouksia ja selvittää syitä, joiden perusteella autoa ei omisteta. Tarkastelussa on tällöin syytä erottaa vapaaehtoisesti ja pakottavista syistä autottomat taloudet. Käytön vähentäminen on haastavampaa, koska käyttöön liittyy niin monenlaisia motiiveja, jotka ovat monimutkaisesti yhteydessä toisiinsa. Siksi keino, joka vähentää yhden henkilön auton käyttöä ei välttämättä tehoa toiseen henkilöön. Kirjoittajat antavat esimerkkejä henkilökohtaisiin motiiveihin kiinnittyvistä politiikkatoimista ja niiden potentiaalisista vaikutuksista.
Kirjoittajat muistuttavat, että katsauksen malli kuvaa ainoastaan henkilökohtaisia motiiveja ja jättää ulkopuolelle ns. ei-subjektiiviset tekijät, kuten asuinpaikan, rakennetun ympäristön, elämäntilanteen, verotuksen, kulkutapoihin liittyvät kustannukset ja sosiodemografiset tekijät. Jatkotutkimuksissa olisikin tärkeää pystyä yhdistämään kaikki erilaiset motiivit sekä saada rakennettua malli niiden yksilöllisisistä ja yhteisistä vaikutuksista autoiluun.
Tutkimusartikkelin tiedot
Soza-Parra, Jaime & Cats, Oded (2023) The role of personal motives in determining car ownership and use: a literature review. Transport Reviews.
Referoija
Minna Aittasalo
Dosentti, TtT, ft, vanhempi tutkija
UKK-instituutti
Teksti on alunperin julkaistu UKK-instituutin verkkosivuilla 3.1.2024.