Päivi Kolu
Sairauspoissaolot aiheuttavat vuosittain merkittävät kustannukset sekä työnantajalle että yhteiskunnalle. Suomen suurimman työeläkevakuuttajan Kevan laskelmien mukaan kunta-alan sairauspoissaoloista aiheutui viime vuonna noin 93 miljoonan euron kustannukset. Hyvän kestävyyskunnon on todettu olevan yhteydessä vähäisempään sairauspoissaolojen määrään. Tuoreessa tutkimustuloksessa on rohkaisevaa se, että työntekijällä itsellään on mahdollisuus kestävyyskuntoaan kohottamalla edistää työkykyään ja näin vähentää sairauspoissaolojen riskiä.
Hyväkuntoisilla kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja
Hiljattain julkaistussa UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun. Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työtekijää. Osallistujien kestävyyskunto arvioitiin tutkimuksessa kuuden minuutin kävelytestillä ja viikoittaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla. Sairauspoissaolotiedot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajan rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot puolestaan kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus.
Tutkimuksen mukaan parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 prosenttia pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna. Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn. Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.
Työkyky on yhdistelmä työntekijän fyysisiä ominaisuuksia ja henkisiä voimavaroja. Siihen vaikuttavat myös työpaikan olosuhteet, kuten työolot ja johtaminen. Fyysisesti raskaassa työssä hyvä kestävyyskunto on kuitenkin työkyvyn perusta, joka edesauttaa työssä jaksamista ja työn rasituksesta palautumista.
Rahallinen panostus työntekijän liikkumiseen kannattaa
Vaikka vastuu liikkumisesta on viime kädessä yksilöllä itsellään, henkilöstöliikunnan barometrin mukaan suurin osa, eli 95 prosenttia työnantajista tukee työntekijöidensä liikkumista esimerkiksi liikuntaseteleiden tai hyvinvointimittausten muodossa. Työnantajan näkökulmasta liikkuminen on voimavara, joka parhaimmillaan edistää työyhteisön ilmapiiriä ja luo myönteistä työnantajakuvaa, mutta parantuneen kestävyyskunnon on todettu olevan yhteydessä myös vähäisempään sairauspoissaolojen määrään.
Työnantajan rahallinen tuki henkilöstöliikuntaan on kuitenkin hyvin pieni, sillä se on keskimäärin vain 250 euroa työntekijää kohden vuodessa. Rahasumma on huomattavasti pienempi kuin yhden sairauspoissaolopäivän laskennallinen kustannus, joka on keskimäärin 350 euroa. Liikkumista tulisikin tukea räätälöidysti ja työntekijöiden toiveita kuunnellen erityisesti niillä työpaikoilla, joissa sairauspoissaolot heikentävät huomattavasti työn tuottavuutta. Kolmella työntekijällä viidestä sairauspoissaolon taustalla on tuki- ja liikuntaelinten sairaus tai mielenterveysongelma, jotka ovat yleisimmät pitkien, yli 10 päivän, sairauspoissaolojen syyt. Myönteistä kuitenkin on, että liikkumisella on mahdollista vähentää sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien että mielenterveysongelmien riskiä.
Sairauspoissaoloista kertyy vuosittain mittavat kustannukset, sillä keskimäärin jokainen kuntatyöntekijä oli sairauslomalla viime vuonna 17 päivää eli noin kolme viikkoa. Sairauspoissaolojen määrä vaihtelee kuitenkin ammattiryhmittäin ja on yleisintä raskasta ruumiillista työtä tekevillä, kuten lähihoitajilla ja keittiötyöntekijöillä. Taloudellisten menetysten lisäksi työntekijän poissaolo aiheuttaa usein työn uudelleenjärjestelyjä työpaikalla. Sairaudella on myös inhimillinen näkökulma, koska se heikentää ainakin hetkellisesti myös työntekijän omaa elämänlaatua.
Nokian kaupungin työntekijöille ilmaisia liikkumismahdollisuuksia
Terveet, työkykyiset ja motivoituneet työntekijät ovat työnantajan suurin voimavara, siksi työnantajan on edun mukaista edistää työntekijöiden työkykyä sekä työpäivän aikana että vapaa-ajalla. Nokian kaupunki on esimerkki konkreettisia keinoja työntekijöiden liikkumisen edistämiseksi toteuttavasta työnantajasta. Nokialla liikkumisesta on pyritty luomaan luonteva osa kaikkien kaupungin työntekijöiden arkea. Työntekijöiden on mahdollista osallistua viikoittain ilmaiseksi lukuisiin Ikinäätä-ohjelmaan kuuluviin ryhmäliikuntatunteihin, kuntosali- ja pelivuoroihin. Lisäksi matalan kynnyksen liikkumisen aloittamista tuetaan maksuttomilla kuntosalivuoroilla ja alennuksilla yksityisiin liikuntakeskuksiin. Nokialla pyritään edistämään työntekijöiden työkykyä myös terveellisiin elintapoihin kannustavien teemapäivien, liikkumiseen kohdennetun rahallisen tuen ja eri yksiköiden välisten haastekisojen avulla. Tämän lisäksi työntekijöiden myönteisistä onnistumisen kokemuksista kerrotaan kaupungin sisäisen viestinnän kanavilla, sillä positiivinen ja kannustava ilmapiiri motivoi usein myös muita elintapojen muutokseen.
Toisaalta haasteena henkilöstöliikunnan menestyksellisessä toteutuksessa on sen heikko vaikuttavuus. Henkilöstöliikuntaan osallistuvat yleensä työntekijät, joilla on jo valmiiksi terveyden kannalta paremmat elintavat ja vähemmän terveysongelmia kuin liikuntaan osallistumattomilla. Siitä huolimatta, että on epätodennäköistä saada kaikki työikäiset henkilöt liikkumaan terveyden kannalta riittävällä tasolla, on se tavoite, jota kohti työnantajien kannattaa toiminnallaan pyrkiä. Työnantajan näkökulmasta sairauspoissaolot ja ennenaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet heikentävät merkittävästi yrityksen taloudellista tulosta, joten liikkumiseen panostaminen on kustannusvaikuttava sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä sairauspoissaolona ja parantuneena työtehona.
Päivi Kolu
tutkija, fysioterapeutti
UKK-instituutti
Blogiteksti perustuu artikkeliin: Kolu, P. – Raitanen, J.- – Sievänen, H. – Tokola, K. – Vähä-Ypyä, H. – Nieminen, E. & Vasankari, T. (2022) Cardiorespiratory fitness is associated with sickness absence and work ability. Occupational Medicine, 2022, kqac070.
Lähdeluettelo
Aura, O. – Laakkonen, R. – Malvela, M. & Nurmela, S. (2021) Henkilöstöliikunnan barometri 2021. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 411/2022.
Kela (2022) Kelan tilastollinen vuosikirja 2022.
Kolu, P. – Raitanen, J. – Sievänen, H. – Tokola, K. – Vähä-Ypyä, H. – Nieminen, E. & Vasankari, T. (2022) Cardiorespiratory fitness is associated with sickness absence and work ability. Occupational Medicine, 2022, kqac070.
Pekkarinen, L. (2022) Sairauspoissaolopäivien kertymät ja kustannukset kunta-alalla. Keva.
Piercy, K.L. – Troiano, R-P. – Ballard, R.M. et al. (2018) The Physical Activity Guidelines for Americans. JAMA 2018;320(19):2020–8.
Shiri, R. & Falah-Hassani, K. (2017) Does leisure time physical activity protect against low back pain? Systematic review and meta-analysis of 36 prospective cohort studies. Br J Sports Med 2017;51(19):1410–8.
Työterveyslaitos (2022) Kunta10-aineisto, Sairauspoissaolot kunnissa.
Vehtari, A. – Reijonsaari, K. – Kahilakoski, O.P. – Paananen, M. – van Mechelen, W. & Taimela, S. (2014) The influence of selective participation in a physical activity intervention on the generalizability of findings. J Occup Environ Med. 56:3, 291–297.
Kuvituskuvat: Unsplash.com