Parempaa elämänlaatua pienemmällä ympäristökuormituksella

Jari Lyytimäki, Santtu Karhinen & Jani Lukkarinen

Suomalaiset pitävät itseään ympäristönsuojelun edelläkävijöinä. Monilta osin onkin näin, mutta jokainen suomalainen voi silti tehdä lisää ympäristönsuojelun hyväksi. Autoilemme, lämmitämme, valaisemme ja syömme liikaa myös oman hyvinvointimme kannalta.

Suomi on pitkien etäisyyksien, mutta lyhyiden automatkojen maa: alle kilometrinkin pituisista matkoista melkein viidennes körötellään henkilöautoilla. Suuren ympäristökuormituksen lisäksi autoriippuvaisuus altistaa liikkumattomuudelle, josta seuraa liikalihavuutta ja siihen liittyviä terveysvaivoja. Ongelmaa kärjistää se, että autoilun ehdoilla rakennettu ympäristö soveltuu huonosti lihasvoimaiseen liikkumiseen.

Kotien lämpötila pidetään korkeana jopa makuuhuoneissa, joissa alle parinkymmentä astetta tarjoaisi parhaat unet. Pimeyttäkin karkoitamme tarmokkaasti. Täysin valosaasteetonta yötaivasta ei enää Etelä-Suomesta löydy, ja monen lähiympäristöä hallitsee ylikirkas ja häikäisevä valaistus tai tuhnuinen hajavalo. Lihaa syömme noin 80 kiloa vuodessa, eli yli tuplaten 1960-lukuun verrattuna.

Kaikki nämä ovat esimerkkejä valinnoista ja elämäntavoista, joita muuttamalla saavutetaan sekä ympäristö- että terveyshyötyjä.

Käyttäytymisen muutos ei jää käytettävissä olevista vaihtoehdoista kiinni

Pyöräily on muutamien kilometrien matkoilla jopa autoilua nopeampi liikkumistapa kaupunkikeskustoissa, joissa myös joukkoliikenteen saavutettavuus on usein hyvä. Tuoreita kasviksia on helppoa laittaa lautaselle ympäri vuoden ja uudet lihankorvikkeet lisäävät valinnan mahdollisuuksia entisestään. Uudisrakentamisessa päästään hyvään energiatehokkuuteen, eikä vanhoja rakennuksia ei aina tarvitse purkaa uuden tieltä, vaan korjaus- ja laajennusrakentamisella voidaan hyvin tyydyttää muuttuneita tarpeita.

Osa ratkaisuista on yksinkertaisia, toiset vaativat enemmän miettimistä. Sisätilojen lämpötilan säätö on helppoa, ja alentamalla kodin lämpötilaa asteella lämmityskuluista säästyy suunnilleen viisi prosenttia. LED-valaistus tarjoaa huolellisesti toteutettuna energiatehokkaat mahdollisuudet valaista tarkasti ja kauniisti vain niitä paikkoja, joissa keinovalolle on tarvetta. Öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan siirtyminen on kustannustehokasta sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Nämä toimet vähentävät ympäristökuormitusta ja parantavat terveyttämme ja hyvinvointiamme tuoden samalla rahallisia säästöjä. Varsinkin pitkällä aikavälillä säästöjä kertyy sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle. Suurimmat hyödyt syntyvät haittojen pienentymisestä, kun elämänlaatua heikentävät tai jopa sairaalahoitoa vaativat terveysvaivat vähenevät ja haitallisiin ympäristömuutoksiin sopeutumiseen tarvitaan vähemmän rahaa.

Paremmat vaihtoehdot eivät toteudu itsestään

Usein ongelmana ovat omat ennakkoluulomme ja tottumuksemme. Vain harvat meistä ovat synnynnäisesti ennakkoluulottomia kokeilijoita. Vanhoista rutiineista on vaikea luopua ja uusi tuntuu usein aluksi vaikealta tai epämukavalta, eikä uuden tekniikan mahdollisuuksia oivalleta hyödyntää parhailla mahdollisilla tavoilla.

Hiukan aiempaa viileämpi koti voi aluksi tuntua epämiellyttävältä ja päivittäiseen lihansyöntiin tottuneelle kasvisruoat voivat maistua oudoilta. Marraskuun piiskakeleissä työmatkapolkupyöräilyn aloittaminen ei välttämättä houkuttele, mutta kun kunto on kohonnut ja asianmukaiset varusteet hankittu, mikään keli ei ole este pyöräilylle. Muutokset ottavat kuitenkin aikansa. Jotkut kaipaavat vieläkin hehkulamppuja, vaikka ne olivat energiasyöppöjä ja lyhytikäisiä.

Tekniikan kehitys tarjoaa koko ajan uusia mahdollisuuksia, mutta tekniikan käyttöönotossa on oltava tarkkana. Esimerkkejä haitallisista sivuvaikutuksista riittää. Energiatehokasta ja helppokäyttöistä LED-valaistusta voidaan asentaa vaikkapa mökin laiturinnokkaan, jossa se houkuttelee yöhyönteisiä kuolemaansa ja voi ärsyttää vastarannalta luonnonpimeää tähtitaivasta ihailleilta naapureita. Sähköpyörät voivat innostaa autoilijoita kuntoilemaan, mutta sähköpotkulaudat voivat siirtää aktiivisia kävelijöitä passiivisiksi ja onnettomuusherkiksi seisoskelijoiksi.

Suurin ongelma ekologiseen elämäntapaan siirtymisessä on se, että vaikka osaisimme hyödyntää täysimittaisesti ja turvallisesti kaikki käytettävissä olevat mahdollisuudet, se ei riitä. Esimerkiksi ilmastonmuutosta voimistavien päästöjen vähentäminen maksimissaan noin kahden tonnin tasolle vuodessa onnistuu nyky-yhteiskunnassa vain harvoilta. Yksilöiden välittömät vaikutusmahdollisuudet omiin päästöihinsä ovat merkittäviä, mutta kuitenkin rajallisia.

Yksilön valintojen lisäksi tarvitaan koko yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista

Korona-aikana yleistynyt etätyö on konkreettinen esimerkki siitä, että nykytekniikan avulla nopeita ja laaja-alaisia muutoksia on mahdollista toteuttaa, jos sekä kotitalouksista, yrityksistä että julkishallinnon eri tasoilta löytyy intoa muutoksiin. Kipuilematta nopeat muutokset eivät aina onnistu, mutta palkintona voi olla vaikkapa etätyöläisen mahdollisuus käyttää työmatka-autoiluun aiemmin kulunut aika kuntoiluun tai muuhun elämänlaadun kohentamiseen.

Ympäristökriisin hallinta on kertaluokkaa koronakriisiä vakavampi haaste. Monet yritykset ovat jo tämän havainneet ja alkaneet etsiä markkinaetua kehittämällä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja asiakkailleen, joista yhä useampi on myös valmis niitä kokeilemaan.

Sekä yksittäiset ihmiset että yritykset tarvitsevat nyt poliitikoilta jämäkkää, johdonmukaista ja pitkällä aikavälillä ennustettavaa ohjausta, joka tukee parhaiden ratkaisujen ripeää käyttöönottoa ja ympäristölle haitallisista vanhoista toimintatavoista luopumista. Poliitikot puolestaan tarvitsevat riittävästi resursoitua tutkimusta, jonka avulta uusien ratkaisujen haitallisia sivuvaikutuksia pystytään ennakoimaan ja estämään.

Jari Lyytimäki
STYLE ja ORSI -hankkeet

Santtu Karhinen
Decarbon-Home ja Just Food -hankkeet

Jani Lukkarinen
Decarbon-Home -hanke

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa kestävyysmurrosta tutkivissa Suomen Akatemian ja Strategisen rahoituksen neuvoston (STN) hankkeissa:
Arkiliikkumisen edistäminen: STYLE
Kohti eko-hyvinvointivaltiota: ORSI
Hiilivapaa asuminen ja rakentaminen: Decarbon-Home
Ilmastoviisas ja terveellinen ruokajärjestelmä: Just Food

Kirjoitus perustuu Aamulehdessä 7.11.2021 julkaistuun mielipidekirjoitukseen: Lukijalta: Autoilemme, lämmitämme, valaisemme ja syömme liikaa myös oman hyvinvointimme kannalta – Lukijalta – Aamulehti

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *