Sähköpotkulaudat osana kestävää kaupunkiliikkumista – totta, tarua vai tulevaisuutta?

Henna Sundqvist-Andberg & Anu Tuominen:

Tuoreessa Fossiilittoman liikenteen tiekarttatyössä on tunnistettu keinoja, joilla kotimaan liikenteen päästöt saadaan vähintään puolitettua vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenteen uudet palvelut, kuten pyörien ja sähköpotkulautojen jakamispalvelut, nähdään eräänä keinona kestävämpään kaupunkiliikkumiseen. Kestävyyden todentaminen ja edistäminen vaativat kuitenkin vielä (yhteis)työtä.

Yhä useammat maat ja kaupungit ovat luoneet kestävään liikkumisen ja hiilineutraalisuuteen tähtääviä strategioita. Erääksi keinoksi on tunnistettu liikkumisen palvelut. Uusimpana tulokkaana tällä kentällä ovat micromobility-palvelut, kuten pyörien ja sähköpotkulautojen yhteiskäyttöpalvelut, joiden nähdään täydentävän julkista liikennettä erityisesti matkaketjun alussa tai lopussa.

Useat sähköpotkulautojen jakamispalveluita tarjoavat yritykset ovat viime vuosina sitoutuneet edistämään kestävyyttä, esimerkiksi panostamalla materiaalitehokkuutta edistäviin ratkaisuihin, tuotesuunnittelun kautta (esim. vaihdettavat akut), edistämällä kierrätystä sekä kierrätysmateriaalien käyttöä, sitoutumalla ilmastoneutraalisuuteen sekä käyttämällä puhdasta energiaa lautojen valmistuksessa, lautauksessa ja logistiikassa. Kestävyystoimien sijaan sähköpotkulaudat ja palveluita tarjoavat yritykset ovat kuitenkin näkyneet otsikoissa lähinnä palveluiden käytön tuomien ongelmien kautta, kuten liikenneonnettomuuksien tai oletettua vähäisemmän ympäristöystävällisyyden myötä. Useat palveluita tarjoavat yritykset ovat ottaneet liikenneturvallisuuden parantamisen tosissaan sekä pyrkineet edistämään kulkuvälineiden vastuullista käyttöä monin keinoin, kuten kouluttamalla käyttäjiä liikennesääntöihin, kehittämällä teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan rajoittaa kulkuvälineiden käyttöä sekä asettamalla käytölle ikärajoja. Toisin kuin monissa eurooppalaisissa kaupungeissa, Suomessa ei ole regulaatiota, jolla kaupungit voivat säädellä palveluiden markkinoille tuloa tai käyttöä. Käytössä on sen sijaan erilaisia yhteistoiminnallisia keinoja, kuten yhteiskokeiluja, vuorovaikutusta sekä ohjeistuksia palveluita tarjoaville yrityksille.

Korvaako sähköpotkulauta yksityisautoilua vai aktiivisia kulkutapoja?

Palveluita tarjoavat yritykset näkevät, että sähköpotkulaudalla liikutut matkat edistävät kestävyyttä korvaamalla erityisesti fossiilisia polttoaineita käyttävillä henkilöautoilla tehtyjä matkoja. On kuitenkin epäselvää, mitä liikkumisen muotoja sähköpotkulautojen käyttö korvaa, sillä tutkittua tietoa on saatavilla vielä vähän. Yhdysvalloissa tehty tutkimus antaa viitteitä siitä, että sähköpotkulautojen käyttö korvaa eniten kävelyä ja pyöräilyä. HSL:n potkulautapilotin tulokset osoittavat myös potkulautojen käytön korvaavan enemmän aktiivisia kulkutapoja ja julkista liikennettä kuin yksityisautoilua. Lihasvoiman käytön ja aktiivisen liikkumisen vähenemisellä olisi negatiivisia vaikutuksia kokonaiskestävyyteen. Esimerkiksi UKK-instituutti on arvioinut, että nykyisellään liikkumattomuuden tuomien vuotuisten kustannusten olevan Suomessa 3 200–75 000 Meur. Sähköpotkulauta on vain yksi kulkuväline liikkumisen jakamispalveluita tarjoavien yritysten tuotepaletissa. Mikäli sähköavusteiset kulkuneuvot, kuten pyörät, yleistyvät jakamispalveluiden myötä, voi sillä olla positiivisia vaikutuksia sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, että aktiivisen elämäntavan edistämiseen.

Nyt olisikin tarvetta selvittää systemaattisesti ja puolueettomasti, mitä liikkumisen kulkutapoja palvelut korvaavat, ja kuinka palveluiden käytön kokonaiskestävyyttä voitaisiin edistää yhteistyössä yksityisten ja julkisten palveluiden tarjoajien kesken. Tarkoin suunniteltuna ja sijoitettuna sähköpotkulaudat voisivat hyvinkin tarjota sujuvan ja helpon, joukkoliikennettä täydentävän, kulkutavan. 

Henna Sundqvist-Andberg
Erikoistutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Anu Tuominen
Johtava tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy


– –

Kuva: Boris Mayer Pixabay