Liikkuvampi Suomi 2030 – Liikunnallisen elämäntavan esteitä ja ratkaisumahdollisuuksia

Liikkumisen vähenemisen myötä nykyiset sukupolvet ovat aiempia huonommassa fyysisessä kunnossa, ja kansalliset suositukset liikkumisen vähimmäismäärästä täyttyvät vain vähemmistöllä kaikissa ikäryhmissä. Osasyynä tähän on henkilöautoilun varaan rakennettu elämäntapamme. Yksi keskeinen keino saavuttaa riittävä liikkumisen määrä eri väestöryhmissä on arkiliikunnan ja erityisesti aktiivisen liikkumisen eli kävelyn ja pyöräilyn edistäminen.  

STYLE-hanke selvitti yhteistyössä hankkeen sidosryhmien kanssa, mitkä ovat liikkumisen esteitä, sekä miten liikkuvaa elämäntapaa ja aktiivisten kulkumuotojen käyttöä voidaan Suomessa edistää. Vuonna 2019 järjestettiin kaksi työpajaa, joissa hankkeen sidosryhmät tunnistivat liikkumattomuuden juurisyitä sekä liikunnallista elämäntapaa edistäviä tekijöitä. Työpajoihin osallistui laaja joukko muun muassa liikenteen, liikunnan, hyvinvoinnin, kaupunkisuunnittelun sekä liiketoiminnan asiantuntijoita. Sidosryhmätyöpajojen tulokset esitetään tuoreessa raportissa:


Marjukka Parkkinen, Ira Ahokas, Katariina Kiviluoto, Riikka Saarimaa ja Petri Tapio (2019)

Liikunnallisen elämäntavan haasteita ja ratkaisuja.
STYLE-hankkeen sidosryhmätyöpajojen tulokset.

Tutu eJulkaisuja 13/2019. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. ISBN 978-952-249-539-6, ISSN 1797-1322.


Ensimmäisen työpajan jälkeen toteutetun analyysin tuloksena tunnistettiin 12 liikunnallisen elämäntavan estekokonaisuutta, jotka ryhmiteltiin neljän laajemman teeman, eli liikkumattomuuden juurisyyn alle. Ensimmäinen näistä teemoista on liikkumista riittämättömästi tukeva päätöksenteko sekä sitä tukevan tiedon puute. Toiseksi tuotteet ja palvelut, suunnittelu ja liiketoiminta eivät tue aktiivisuutta. Kolmas juurisyy on se, että liikkuminen muusta elämästä erillisenä alueena– liikuntana – kasvattaa kynnystä lähteä liikkeelle. Neljännen teeman alta löytyy henkilökohtaisia, prioriteeteista, tunteista sekä sosioekonomisesta asemasta johtuvia haasteita ja esteitä.

Nämä tulokset toimivat lähtökohtana toiselle työpajalle, jossa osallistujat hahmottivat toivottua tulevaisuutta ja muutosta, sekä näitä edistäviä ratkaisuja ja toimijoita. Toivottu tulevaisuuskuva liikkuvammasta Suomesta 2030 tiivistyy neljään teemaan. Ensiksi tietoa arkiliikunnan hyödyistä on kaikkien saatavilla, ja sitä hyödynnetään laajasti liikkumisen lisäämiseen tähtäävässä päätöksenteossa. Toiseksi yritysten, julkisen sektorin sekä erilaisten järjestöjen palvelut ja tuotteet sekä infrastruktuuri tukevat liikunnan lisäämistä. Kolmanneksi liikkuminen on sujuva osa arjen kaikkia eri osa-alueita. Neljänneksi liikkuminen on kaikille kuuluva elämäntapa, ja mahdollisuudet aktiiviseen elämäntapaan ovat tasavertaiset.

Haluamme vielä kiittää kaikkia osallistujia aktiivisesta keskustelusta sekä asiantuntijuutensa jakamisesta STYLE-hankkeen sidosryhmätyöpajoissa! Saimme aineistosta runsaasti sekä hyviä ajatuksia että konkreettista tietoa hankkeen seuraavia vaiheita varten. Toivomme, että raporttiin kootut näkökulmat herättävät keskustelua ja kannustavat liikkumista edistävään yhteistyöhön.

Marjukka Parkkinen, Ira Ahokas, Katariina Kiviluoto, Riikka Saarimaa ja Petri Tapio

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto


Kuvituskuva: Xavi Cabrera @Unsplash